perjantai 18. lokakuuta 2013

Äiti opiskelee



Meillä äidin vapaa-aika (=aika jolloin kukaan ei tarvitse) on silloin kun mies vie poikaa kerhoon ja ottaa pienimmän mukaan tai pienimmän päivunien aikana (n.30min-1,5h.) kun isi on kuitenkin kotona isompien seurana (eli ei todellakaan päivittäin). Kolmas mahdollinen aika on iltaisin mutta silloinkin pienin vaatii usein vierelleen vielä nukahduksen jälkeenkin. Allergioiden oireillessa äiti makaa makuuhuoneessa koko illan.
Nämä vapaa-ajat kuluu joko liikunnan tai nykyisin myös opiskelun parissa. Lenkeillä pienin kulkee vielä mukana ja usein käynkin juoksemassa pojan kerhon aikana kun pienin nukkuu aamu-uniaan.

Mä siis aloitin psykologian opinnot avoimen yliopiston kautta reilu kuukausi sitten ja niinhän se on että jos perheen lomassa aikoo ehtiä opiskelemaan, on lähes kaikki liikenevät vapaat hetket käytettävä opiskeluun. Niinpä mulla on aina koneella oikea sivu auki ja kun pienin nukahtaa (ja satutaan olemaan kotona) eikä isommat tarvitse, pääsen heti työn kimppuun. Haasteena on se, että mahdolliset ajat ovat yleensä n.30min.-1h. kerralla joten kovin syvälliseen pohdintaan kun ryhtyy, ajatus usein katkeaa eikä työtä saa tehtyä eteenpäin heti. Seuraavalla kerralla vie taas aikaa miettiä mihin jäikään ja mitä silloin olikaan ajatuksissa.
Mutta aihe kiinnostaa ja on jo aika tuttua joten opiskelu ei ainakaan ole vastemielistä vaan ennemminkin mukaavaa ja usein herättävääkin.

Tänään on sadepäivä. Muilla näyttää satavan lunta (fb:n mukaan) mutta meillä tulee vettä. Ei lähdetty tytön aamu-unien aikana ulos vaan jäätiinkin poikkeuksellisesti sisälle. Isoin lähti kaverilleen ja me pojan kanssa pelattiin lautapeliä. Pakko myöntää että aivan liian harvoin ehdin ryhdyn pelaamaan pojan kanssa vaikka pitäisi. Sitä helposti laittaa pyykkejä, tekee ruokaa, siivoaa, selaa fb:tä, nykyisin hyppää opintojen pariin ym ym. Tänään päätin että pelataan heti kun tyttö nukahtaa ja sitten opiskelen jos ehdin. Ja mitä teen, päivitän tätä. No ei :D Oikeasti me ensin pelailtiin ihan rauhassa muutama peli (ja oli se niin mukavaa että varmasti aion tsempata jatkossa tekemään sitä useammin), sitten luin yhden koulutehtävän aihealueen loppuun jonka jälkeen olisi pitänyt aloittaa vaihe jossa tarvitsee pidempää rauhallista hetkeä joten siirryin tämän päivitykseen.







11 kommenttia:

  1. Teillä on kivoja puuhia :) Oletpa reipas kun jaksat opiskella! Mä oon just tänä syksynä ruvennut miettimään että olis varmaan voinut nää "vapaa hetket" vähän viisaammin kuin esim bloggailuun, nyt vois olla vaikka joku tutkinto..
    Mukavia syyspäiviä sinne, täällä sateli tänäänkin lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kun on alan vaihto joka tapauksessa (luultavimmin) edessä niin ajattelin että pakko se on jossain kohdin joka tapauksessa aloittaa. Nyt on hyvä sauma alkaa etsimään oikeaa suuntaa :)
      Kiitos ja ihania syyspäiviä teille myös! Vielä ne taitaa hetkeksi ainakin palata ennen pysyvää lunta. Täällä on vasta sadellut ensilumi, sulaen kuitenkin parissa tunnissa jo pois.

      Poista
  2. Mun tekis myös mieli opiskella. Mutta luulen, ettei mun energia ihan riittäisi ainakaan nyt. :) Pelaaminen on niin kivaa. Ja pitäisi itsekin enemmän höllätä pyykinpesusta ja tiskaamisesta ja... ja sen sijaan pelata tai leikkiä yhdessä lasten kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opiskelu on kivaa kun ala on oikeasti kiinnostava. Psykologi on niin mun juttu (ja monin tavoin jo tuttua) että lukisin näitä aiheita ihan innolla muuten vaankin. Noiden opintotehtävien teko on mulle tässä se haastavin ja ei kivoin juttu. Kun en oo ikinä tehnyt luento- tai oppimispäiväkirjaa niin vähän luo nyt haastetta saada ne aikaan. Vie aikaa "turhan paljon" opiskelulta oppia oikea tapa tehdä tehtäviä mutta varmasti niiden teon oppii ja jatkossa senkin suhteen on helpompaa :)

      Eeli söi tässä vieressä ja näki nuo kuvat. Emmiina nukkuu ja kysyi "pelataanko taas kun olen syönyt". Tossa olis kyllä kouluaineistoa luettavana mutta nyt on mentävä tärkeämmän asian pariin, pelaamaan ->

      Poista
    2. Pakko tulla lisäämään että tietysti Emmiina heräsi tällä kertaa heti kun peli oli aloitettu. Se on se kurja osuus tässä jos ei heti aloita. Harmittaa jättää kesken :(
      Mutta ajattelemisen aihetta seuraavassa: Mä aikoinaan Julian aikana "valitin" että ei huvita aloittaa mitään kun se jää aina kuitenkin kesken. Eeli nukkui niin lyhyitä unia myös. Mulle sanoi eräs terapeutti/neuvolapsykologi että jos miettisi lapsen näkökulmasta. Kumpi olisi parepi vaihtoehto. Se että ikinä ei edes yritetty tehdä mitään (ajatuksella että se kuitenkin jää kesken) vai se että tehtiin edes vähän vaikka harmillisesti asiat usein jäikin kesken.
      Niin, tämän kun pitäisi mielessä :)

      Poista
  3. Onnea opiskeluun! Vaikutat tosi motivoituneelta, toivottavasti innostus säilyy. :) Ja sama homma ton pelaamisen kanssa... Pitäis ja pitäis ja pitäis. Oon tosi huono siinä, mut Onni tykkää, joten täytyy skarpata sen suhteen.

    Ja hei, onnea uuteen kotiin! Vihdoin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niinpä, vihdoin. Ja kyllä nyt tuntuukin uusi, oma, koti ihanalta :)

      Oon kyllä todella motivoitunut tällä hetkellä. Ja kun aihe todella kiinnostaa niin ainakin aineiston lukemisen motivaation uskoisin säilyvän. Haaste tällä hetkellä on noiden tehtävien teon oppiminen. Ne vie aikaa (ylimääräistä kun opettelee lähdemerkkausta ym.) ja se vähän turhauttaa. Mutta kunhan niiden tekeminen rutinoituu niin varmasti sen suhteen helpottuu. Ja tietty ajan löytäminen arjesta tuntuu olevan välillä hankalaa. Mutta pikkuhiljaa, aina kun vaan löytyy sopivia rakoja, yritän edetä :)

      Poista
  4. Tsemppiä opiskeluun! Tuossa kyllä kysytään motivaatiota ja tahdonvoimaa vielä ihan eri tavalla, kun on lapset kuitenkin hoidettava. Mutta tosiaan, kyllä se siitä pikkuhiljaa etenee aivan varmasti :)

    Terveiset Lontoosta!

    -Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit tänne. Onkin jäänyt vastaamatta sun viestiin. Palaan siihen kyllä joku päivä :)
      Niin, ainakin etenemistahti on huomattavasti hitaampi kuin mitä se ehkä olisi jos itse voisi enemmän vaikuttaa aikaan jonka käyttää opiskeluun. Mutta päätin jo aluksi että en ota tästä liian kovaa stressiä vaan etenen tilanteiden mukaan.

      Kiitos terkuista! Voi miten oliskaan huippua jos jossain kohdin saatais meidän tyttöjen treffit järkättyä siellä teillä :)

      Poista
  5. Kivaa Bianca että olet löytänyt oman juttusi! On niin paljon voimia antavaa, kun on oikeasti ja todella kiinnostunut siitä mitä opiskelee. Ja mitä tulee tekstin tuottamiseen ja lähdeviitteiden käyttöön, niin se voi alkuun tuntua hankalalta, mutta se rutinoituu aivan varmasti, ja tulee paljon sujuvammaksi. Olisiko siellä tarjolla kurssia: "tieteellisen kirjoittaminen" tai vastaavaa? Se saattaisi auttaa. Ja jos teet sen nyt, niin voit sen liittää sitten varsinaiseen tutkintoon, on sitten valmiina.

    Lasten /lapsen kanssa opiskelu on ihan superäitiyttä. Mutta moni muukin on siitä selvinnyt, niin tsemppiä vaan! Ja jos motivaatioita on, niin se auttaa paljon!

    Antoisia opiskeluhetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Juu, motivaatio ja kiinnostus auttavat varmasti jaksamisessa opintojen suhteen.
      Olisihan noita kursseja varmasti vaikka mitä mutta mun aika menee nyt niin täysin näihin mitä tällä hetkellä suoritan etten ehdi ottamaan rinnalle muita. Jospa palautteen myötä osaan sitten seuraavaa muokata tarvittaessa :)
      Tsemppiä myös sulle opintojen kanssa!

      Poista