Pienimmän ruokatilanne on tällä hetkellä sellainen että saadaan jo pienen lautasen pohja peittymään määrällä jonka kerralla syö (ei aina kaikkea kylläkään). Tämä määrä menee keskimäärin 3 kertaa päivässä. Aamupalalla, ennen unia ja vielä iltapäivällä. Tarjolla on amaranttia ja kanaa. Lisäksi välillä, pitkin päivää, napsitaan kanan palasia.
Meillä siis vasta harjoitellaan syömään ja suurimmaksi osaksi ruoka syödään vielä niin että touhujen ohessa työnnän lusikan suuhun jotta saadaan päivässä edes vähän enemmän mahaan asti.
Tämä on ehkä se mitä moni normaalisti syövän vanhempi ei ymmärrä, ettei lasta istuta pöytään vaan syötetään milloin sattuu, saatika että lapsi leikkii samalla. Mutta silloin kun lapsi on allerginen lähes kaikelle, ruokamäärä päivässä on n.1/2 dl. ja sitä olisi saatatava mielellään mahaankin asti, ei enää paljon pöytätapoja mietitä. Samaa kaavaa me on menty kaikkien kolmen kanssa ja hyvin on isommat oppineet pöytätavoille aikanaan eikä ongelmia ole ollut koskaan ruokailuiden suhteen :)
Tytöllä on nyt kaksi sopivaa kiinteää ja se on hienoa! Kasvu pysyy hyvänä, lapsi saa mahan täytettä ja bonuksena, se on mahdollistanut senkin että äiti on päässyt käymään vähän töissä. Pieniä hätätuurauksia, muutaman tunnin pätkiä kun tarvittu sairastuneiden tilalle. Kauhean pitkät pätkät ei vielä onnistukkaan. On kyllä ollut mukavaa ja piristävää käydä tekemässä noita vuoroja olen tykännyt! Jospa keväällä viimeistään pystyisi tekemään jo vähän pidempiäkin päiviä.
Varsinaisesti kunnolla töihin en vielä haikaile, tää kotiäitiys sopii mulle ja opiskelutkin vievät oman aikanasa. Haluan kuitenkin olla kotona lasten kanssa ainakin sinne asti että pienin on 3 mutta muutamaa vuoroa viikossa on tosiaan tarkoitus alkaa tekemään jossain kohdin ja se on ihan toimiva ratkaisu ollut aiemminkin hoitovapaiden aikana. Tällä hetkellä mies tekee kahta työtä mutta siinä kohdin kun mäkin alan tekemään enemmän extravuoroja, mies jättää oman kakkostyönsä vuorot vähemmälle (tekee kuitenkin vielä osan, paremman palkan takia ;) ).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti